23.1.2017

#matkastoori-kilpailun voittajat ovat valittu

Arman Alizad juonsi #matkastoori-kilpailun finaalin lauantaina Matkamessuilla. Matkastooreja tuli huimat yli 500 ja videoitakin yli 100. Videosarjan voiton ja 3 000 euron Apollomatkojen lahjakortin vei Reetu Haapanen lukuisia sattumuksia sisältäneellä stoorillaan. Tekstisarjan ja 1 500 euron Matkavekkan tarjoaman matkan voitti Jussi Särkkä tarinallaan rakkauden perässä matkustamisesta. Yleisöäänestyksessä arpaonni suosi  Laura Sipiä 1 500 euron Apollomatkojen lahjakorttilla. Kiitos paljon kaikille osallistujille ja messuilla äänestäneille. Alla voittajien matkastoorit.

 

Tällä tarinalla Reetu voitti videosarjan

 

Tässä Jussin matkatarina

Miestäkin liikuttava tarina matkasta naisen luo. Usko voi siirtää vuoria, mutta ikävä naisen luo voi siirtää jopa miestä. Tälle matkalle Caracasiin oli vain lähdettävä. Pitkään piiritetty ja seurusteltu naisystäväni koki, että espanjan kieltä oppii parhaiten Karibianmeren rannoilla Pikku Venetsiassa. Hän siis oppisi – minä jäin Helsinkiin. Toisen tai kolmannen kuukauden jälkeen silloinen Neito osoitti valmiutta muistaa minut ja pääsin hänen luokseen tutustumaan ensimmäistä kertaa eteläiseen Amerikkaan sekä, yllätyksekseni, ihmiseen josta oli parissa kuukaudessa tullut osa ’sitä kaikkea’: Lämpöä. Välittömyyttä. Minä onneton olin vielä arktisen taipuisa mieleltäni ja kieleltäni.

Viikon päivät tropiikki katsoi napapiiriä, välissä puoli maailmaa. Jotain välittäjäainetta olisi kaivattu ja yhteisen fiilis hiipui. Toki sen tajusin vasta päivän kestävällä lennolla takaisin; oli aikaa ajatella. Neito taisi tietää asian laidan jo ennen tuloani. Kotiinpaluuta seuraavana yönä kuitenkin ymmärsin, että nythän jäi asioita kesken ja sehän ei käy! Sekuntien harkinnan ja läppärin käynnistymisen vievän ajan jälkeen olin jo varannut matkan takaisin, neljän tunnin päästä lähtevään, Chigagon kautta lentävään koneeseen. Auton hintaisilla lipuilla. Mutta mitäpä olisin voinut muuta; jäi asioita sanomatta.

Matka kesti kauan: vaihtoja pari ja aikaa taas ajatella. Olin lähellä ajatusta kaiken järkevyydestä, mutta viisaus voitti ja kertoi minulle, ettei pidä samaistua asioita harkitseviin järkeviin ihmisiin, nyt on jostain isommasta kysymys. Tyytyväisenä itseeni mietin, että olin kuitenkin kotona nukkunutkin seitsemisen tuntia, lähes koko sen ajan, kun ehdin Suomessa olla. Perillä Caracasissa tallustelin pitkin niitä pimeitä katuja, joista minua oli puheissa varoiteltu, otin pimeän taksin ja matkustin Valenciaan, jossa Neito majaili. Jotenkin taksi löysi edellisen viikon pienen hotellinkin, mistä ylpeänä sitten Neidolle soitin. ’Hullu’! Tuskin koskaan tuota silloin tällöin minua kuvaamaan tarkoitettua sanaa oli lausuttu samalla lämmöllä. Kaiken lämmittelyn jälkeen saimmekin asiat puhuttua selvemmiksi. Kyllä matkustaminen aina kannattaa! Olemme olleet naimisissa jo vuosia – tahoillamme. Yhtä itseen tehtyä matkaa viisaampana ja huomattavasti laskun saavuttua köyhempänä, asiat täysin kohdallaan, uusien matkojen odotuksessa.